Askeljärjestelmä

 

savistonkoti askelkuvio

Askeljärjestelmä

1. askel 

Ensimmäinen askel on sisällöllisesti päihdekartoitukseen sekä vieroittumiseen liittyvää työskentelyä, jossa pyritään tehokkaasti määrittämään hoidon tarpeita päihdeanamneesin näkökulmasta ja katkaista nuoren kasvua sekä kehitystä vaarantava toiminta. Prioriteetteina on määrittää fyysisen ja psyykkisen vieroittumisen tarpeet ja kohdentaa näiden pohjalta hoidon elementtejä sekä esim. tarvittaessa lastensuojelullisia rajoitustoimenpiteitä oikeissa mittasuhteissa nuoren edun mukaisesti. 

  • Pysähtyminen, jonka tavoitteena on itsensä ja oman tilanteen sietäminen/tarkastelu päihteettömänä sekä kokonaistilanteen arviointi (esim.koulu, perhesuhteet)
  • Selkeä ja riittävän tukeva struktuuri, joka mahdollistaa aikuisen jatkuvan läsnäolon
  • Nuori rakentaa kontaktin aikuiseen (omaohjaajat)
  • Asettuminen/tutustuminen: nuori/perhe – omaohjaaja/työryhmä – yhteisö
  • Mahdollisuus vieroittumiseen lääkinnällisin menetelmin

Perhetyö

  • Perheen/nuoren nykyhetken kuvaus
  • Sosiaalityöntekijän ja muun verkoston spesifi huoli
  • Huolen perusteella toive työskentelystä perheen/nuoren kanssa
  • Toivottu aloitusaika

Ensimmäisen askeleen pääkohdat 

  • Nuoren sekä verkoston nykyhetken kuvaus ja arviointi.
  • Nuoren historian selvittäminen siltä osin kuin se koskettaa nykytilannetta
  • Kenellä on huoli nuoren tilanteesta, miten se on näyttäytynyt ja minkälainen päihdeanamneesi nuorella on
  • Sosiaalityöntekijän sekä verkoston konkreettiset huolenaiheet ja näiden perusteella toive työskentelystä nuoren kanssa, joka muodostaa hoito- ja kuntoutussuunnitelman sijoituksen tueksi.
  • Yhteisten tavoitteiden sopiminen yhdessä perheen/nuoren kanssa
  • Alussa työskentely on tiivistä, omaohjaajatapaamisia on vähintään 1krt /vko. Kestoltaan 30-120 min.
  • Työskentelyn alussa panostetaan tutustumiseen ja toimivan sekä luottamuksellisen nuori-ohjaaja-suhteen luomiseen.
  • Korostetaan nuoren ja hänen verkostonsa asiantuntijuutta

Palvelussa käytettävät työ- ja arviointimenetelmät 

  • Jatkuva lääkärin tilanneseuranta ja päihdeanamneesiin pohjalta nousevien aiheiden hoito
  • Yksilötyön jatkuvana tukena käytetään koko kuntoutuksen / sijoituksen ajan päihdetyökirjaa
  • Apuna käytetään erilaisia menetelmävälineitä, kuten kortit, lomakkeet ja toiminnalliset harjoitteet nuoren yksilöllisten tarpeiden/ kykyjen mukaan
  • Menetelmien monipuolinen ja vaihteleva käyttö nuoren tarpeesta ja työntekijöiden koulutuksesta riippuen tai työntekijöiden yksilöllistä osaamista hyödyntäen
  • Työskentelytavat sekä arviointi menetelmät ovat sidottuina yhteisöllisyyteen sekä Saviston koti Oy:n sisäiseen Askel-kuntoutukseen.
  • Nuori osallistuu talon sisäisiin päihderyhmiin sekä kuntouttavaan toimintaan ryhmämuodoissa.
  • Päihderyhmä antaa nuorelle mahdollisuuden tutkia itseään yksilönä ryhmän jäsenenä. Ryhmässä työskentely lisää mm. itsetuntemusta ja vuorovaikutustaitoja, joiden puutteellisuus voi johtaa päihteiden käyttöön.

Lähiverkosto – ja sidosryhmäyhteistyö 

Työskentelyn alussa kartoitetaan nuoren palvelu- ja lähiverkosto. Nuorelta/huoltajalta pyydetään lupa, jonka jälkeen ohjaajat ovat säännöllisesti työskentelyn aikana yhteydessä perheen verkostoon. Ohjaajat tapaavat lähiverkostoa ja perheen palvelujen toimijoita siinä laajuudessa kuin nuoren tilanteen kannalta on tarpeen. Tarpeen mukaan järjestetään verkostopalavereita.

2. askel

Toinen askel on sisällöllisesti oman toiminnan tarkastelua, itsetuntemuksen vahvistamista suhteessa päihteidenkäyttöä laukaiseviin tekijöihin, oman edistymisen arviointia, vahvuuksien löytämistä, lisääntynyttä vastuunottoa ja arviointia nuoren kyvystä kannatella sitä.

Tavoitteena on turvallisen, hoidollisen, avoimen ja yhteistyökykyisen sijoituksen käynnistymisen kautta synnyttää ilmapiiri, jossa mahdollistuu ”sitoudu & kotiudu” -periaate. Tarkoituksena on arvioida, miten saada aikaiseksi tehokkaasti päihdeproblematiikan syihin pureutuva kuntoutus, joka välittää nuorelle ja hänen verkostolleen ymmärryksen vallitsevista olosuhteista ja niihin johtaneista syistä. Näiden pohjalta pyritään nopeasti löytämään muutostyöskentelyn kannalta oleellisimmat tavoitteet ja työskentelytavat, jotta sijoitus olisi prosessina mahdollisimman lyhyt.

Yksilötyöskentely

  • Osasto Pysäkillä alkanut työskentely syventyy
  • Perustuu yhdessä määriteltyihin pulmakohtiin (as-palaveri, perhetyö, yksilötyö)
  • Työskentely perustuu arviointiin, joka tähtää muutoksen mahdollistamiseen, nuoren omien vuorovaikutustaitojen paranemiseen ja arjen sujumiseen. Pyritään tarjoamaan onnistumisen kokemuksia ja löytämään asioita nuoren elämästä, jotka voisivat toimia voimavaroina.
  • Luottamuksen ansaitseminen, sen todentaminen, päihteettömien sisältöjen/tapojen omaksuminen
  • Yhteisöllisyyden vahvistaminen (yhteisövastuut, mukaan ryhmätoimintoihin)
  • Päihderyhmätyöskentely; psykofyysiset ryhmät / yhteisötoimintaa
  • Nuoren käsitys omasta elämästään: avoimuus ja rehellisyys oman ongelman suhteen
  • Koulunkäynnin tai opiskelun jatkaminen riittävästi tuettuna

Perhetyö

  • Tarkastellaan vanhemman kykyä/mahdollisuuksia huomioida nuoren tarpeita
  • Vanhemman hyvinvointi (elämäntilanne, jaksaminen, talous, työllistyminen, opiskelu, päihteidenkäyttö, terveys)
  • Vanhemman ja nuoren vuorovaikutussuhde
  • Vanhempien keskinäinen suhde

Toisen askeleen pääkohdat 

  • Työskentelyvaiheessa käytössä ovat työmenetelmät, jotka ovat nousseet esiin nuoren tarpeista
  • Työskentely on intensiivistä ja tavoitteena on löytää ymmärrys vallinneelle elämäntilanteelle niin verkoston/vanhempien kuin nuorenkin näkökulmasta
  • Voimavarakeskeisyys
  • Päihteettömyyden myötä lääkitystarpeen arvioiminen/ tarkastaminen suhteessa nuoren tilanteeseen ja taustaan; esim. masennus tai neuropsykiatrinen häiriö
  • Tarvittaessa erilaisten tutkimusten järjestäminen

Lähiverkosto – ja sidosryhmäyhteistyö 

Työskentelyn alussa kartoitetaan nuoren palvelu- ja lähiverkosto. Perheeltä/huoltajalta pyydetään lupa, jonka jälkeen ohjaajat ovat säännöllisesti työskentelyn aikana yhteydessä perheen verkostoon. 2 askeleella on oleellista verkostotyön lujittaminen niiltä osin kuin se on kuntoutuksen kannalta oleellista. Ohjaajat tapaavat lähiverkostoa ja perheen palvelujen toimijoita siinä laajuudessa kuin nuoren tilanteen kannalta on tarpeen. Tarpeen mukaan järjestetään verkostopalavereita.

3.askel 

Kolmannen askeleen tavoitteina kuntoutuksen näkökulmasta ovat päihteettömän arjen toteutuminen, tutornuorena mahdollisesti toimiminen sekä näiden taitojen toteuttamista aikuisen tuella (Lisäksi vastuu itsestä, yhteisöstä ja toisten kunnioittamisesta) 

Yksilötyö 

  • Oman ajankäytön sisäistäminen sekä hyvinvoinnin hoitaminen
  • Itsenäistymiseen ja kotiutumiseen liittyvien taitojen harjoittelun mahdollistuminen
  • Miltä päihteetön elämä vaikuttaa (Uskaltaako nuori onnistua, sietääkö häpeää, kokeeko syyllisyydentunteita tms.)
  • Psyykkisen hyvinvoinnin tarkastelua lähemmin ja siihen liittyviin ongelmakohtiin paneutumista
  • Sosiaalinen sisältö: (Nuori tutkii uudelleen sosiaalista verkostoaan – pohtii mahdollista muutosta)
  • Arjentaidot (Mikä pelottaa, mihin tarvitsee konkreettista apua)
  • Miten nuori kuvailee muutosta elämässään, arjessaan, itsessään – aikuisten sanoittaminen ja tuki sidottuina nuoren näkemykseen
  • Opiskelun, työn, työkokeilun tai työpajatoiminnan jatko itsenäisemmin

Perhetyö 

  • Perustuu yhdessä perheen kanssa tarkennettuihin haasteisiin.
  • Työskentely tähtää muutokseen, perheen sisäisen vuorovaikutuksen paranemiseen ja arjen sujumiseen.
  • Perheen tilanteen ja palvelutarpeen arviointia tehdään yhteistyössä vastaavan ohjaajan, omaohjaajan sekä perhetyöntekijän kanssa.
  • Työskentelyvaiheeseen kuuluvat väliaikapalaverit asiakassuunnitelmien muodossa (omaohjaaja, perhe, nuori sekä sosiaalityötekijä)
  • Väliaikapalavereissa arvioidaan: 
    - Mikä tilanne on tässä ja nyt
    - Työn eteneminen
    - Vaikutus perheen tilanteeseen
    - Suuntaa työskentelyssä eteenpäin
  • Työskentelyvaiheessa käytössä työmenetelmät, jotka ovat nousseet esiin perheen tarpeista
  • Työskentely on intensiivistä ja arvioivaa

Kolmannen askeleen pääkohdat 

  • Nuori on kiinnittynyt koulunkäyntiin tai muuhun sisällöltään eteenpäin/edistävään toimintaan
  • Itsenäistymiseen/kotiutumiseen liittyvien taitojen harjoittelun mahdollistuminen
  • Käydään läpi ja tuodaan näkyväksi työskentelyn sisältö sekä asiakkaan lisääntyneet ja käyttöönsä saamat voimavarat
  • Omaohjaajatyöskentelyn tiiviyttä hieman harvennetaan ja pyritään laajempiin kokonaisuuksiin
  • Suunnataan katse tulevaan, vahvistetaan nuoren / perheen uskoa tilanteesta selviämiseen

4.askel 

Nuorella on konkreettisesti tiedossa kotiutuminen/ itsenäistyminen sekä siihen liittyvät päivämäärät. 

Yksilötyö 

  • Nuori toimii yhteisössä sekä arjessaan itsenäistyvänä nuorena.
  • Nuori suunnittelee itse viikkoaikataulunsa
  • Irtaantuu yhteisöstä ja mahdollisesta TUTOR-nuoren roolista ja toimii itsenäistyvän nuoren nimikkeellä
  • Hallitsee aiemmilla askeleilla omaksumiaan taitoja ja selviää konkreettisesti arjen realismista/vaatimuksista
  • Korostunut merkitys nykyiseen verkostoon tukeutumisessa ja kiinnittymisessä sekä itsenäistymistaitojen harjoittelu
  • Omien voimavarojen tunnistaminen suhteessa ongelmiin ja heikkouksiin.
  • Riskianalyysin realistinen huomiointi kohti tulevaisuutta

Perhetyö 

Kotiuttavan perhetyön tarkoituksena on sijoitettujen nuorten ja perheiden arjen tukeminen lapsen kotiutuessa. Työskentely perustuu yhdessä perheen ja sosiaalityöntekijän kanssa määriteltyihin pulmakohtiin. Työ on suunnitelmallista ja tavoitteellista. Työskentelyn kohteena ovat verkostot, jotka tulevaisuudessa ovat mukana lapsen elämässä. Kotiuttavan perhetyö tarkoituksena on löytää ja vahvistaa voimavaroja, joita nuorella ja perheellä on ja ratkaisukeskeisesti pureutua ongelmiin, jotka vaikeuttavat voimavarojen käyttöönottoa. Työskentelyjaksot määrittyvät työskentelyn aikana sisältäen aloitusvaiheen, työskentelyvaiheen ja lopetusvaiheen. Väliaikapalavereita pidetään asiakassuunnitelmien yhteydessä. 

  • Käydään läpi ja tuodaan näkyväksi työskentelyn sisältö sekä nuoren/perheen lisääntyneet ja käyttöön saadut voimavarat
  • Tapaamisten tiiviyttä vähennetään noin yhteen kertaan kuussa
  • Suunnataan katse tulevaan, vahvistetaan nuoren/perheen uskoa tilanteesta selviytymiseen
  • Lopetusvaiheen työskentelyssä perhettä valmistellaan kotiuttavan perhetyön päättymiseen ja mahdollisesti muiden palveluiden piiriin siirtymiseen

Neljännen askeleen pääkohdat 

  • Kotiutuminen tai itsenäistyminen
  • Nuoren omien voimavarojen hyödyntäminen ja niihin tukeminen
  • Nuoren ja hänen verkostonsa näköisen jatkosuunnitelman tekeminen
  • Päihteettömyyden kantavuus myös tulevaisuudessa
  • Mahdollisten tukitoimien järjestäminen ja niihin kiinnittyminen

Palvelussa käytettävät työ- ja arviointimenetelmät 

  • Yksilötyöskentelyn tukena käytetään päihdetyökirjaa ja Osastolla Steissi siirryttäessä aloitetaan itsenäistymistyökirjatyöskentely.
  • Apuna käytetään erilaisia menetelmävälineitä, kuten kortit, lomakkeet ja toiminnalliset harjoitteet nuoren yksilöllisten tarpeiden ja kykyjen mukaan
  • Menetelmien monipuolinen ja vaihteleva käyttö lapsen tarpeesta ja työntekijöiden koulutuksesta riippuen tai työntekijöiden yksilöllistä osaamista hyödyntäen
  • Työskentelytavat sekä arviointimenetelmät ovat sidottuina yhteisöllisyyteen sekä Askel-palveluprosessiin.
  • Nuori osallistuu talon sisäisiin päihderyhmiin sekä kuntouttavaan toimintaan ryhmämuodoissa.
  • Ryhmätoiminnot antavat mahdollisuuden vuorovaikutustaitojen opetteluun. Juuri vuorovaikutustaitojen puutteellisuus on yksi päihteidenkäyttöön johtavista tekijöistä ja näin ollen vuorovaikutustaitojen opetteleminen on nuoren kokonaistilannetta ja erityisesti tulevaisuutta ajateltuna erittäin tärkeää.
  • Päihderyhmä antaa nuorelle mahdollisuuden tutkia itseään yksilönä ryhmän jäsenenä. Ryhmässä työskentely lisää mm. itsetuntemusta ja vuorovaikutustaitoja, joiden puutteellisuus voi johtaa päihteiden käyttöön.

Lähiverkosto – ja sidosryhmäyhteistyö

Sidosryhmien kanssa aloitetaan panostus tulevaan itsenäistymiseen ja siihen liittyvään tukiverkostorakenteeseen. Kartoitetaan aktiivisesti mahdollisia oheistoimijoita, joiden puoleen kääntyä itsenäisessä elämässä. Verkostojen kanssa pyritään suunnittelemaan ja suorittamaan siirtyminen itsenäiseen elämään tai kotiin riittävän tuetusti, jotta kotiutumisen aiheuttamat paineet eivät toimisi laukasimena päihteiden käytön uudelleen aloittamiselle.